Tartu Ülikooli Paul Ariste soome-ugri põlisrahvaste keskus

[avaleht]   [üldist]   [üliõpilased]   [raamatukogu]   [üritused]   [Vita Studiosi]


SUKUKANSAOHJELMA

Valtiollinen avustusohjelma uralilaisten (suomalais-ugrilaisten ja samojedien) alkuperäiskansojen kielten ja kulttuurien tukemiseksi (1999-2004)


Sisällys

0. JOHDANTO

0.1. Tavoitteet ja prioriteetit

0.2. Aiempi yhteistyö Viron ja sukukansojen välillä

0.3. Ohjelman oikeudellis-organisatorinen perusta

0.4. Ohjelman toteuttaminen

0.5. Yhteistyö Suomen ja Unkarin kanssa ohjelman toteuttamisessa

1. TUETTAVAT OSA-ALUEET

1.1. Sivistys, tiede, koulutus

1.1.1. Akateeminen koulutus

1.1.2. Täydennyskoulutus ja koulutusohjelmat

1.1.3. Apu opetusmetodiikan alalla ja oppikirjojen julkaisemisessa

1.1.4. Tiede

1. 2. Kulttuuri

1.2.1. Ohjelman tavoitteet

1.2.2. Tuettavat osa-alueet ja prioriteetit

1.3. Tiedonvälitys

2. TUEN MUODOT

2.1. Jatkuva tuki

2.1.1. Uralilaisten alkuperäiskansojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat Virossa

2.1.2. Suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen keskus

2.1.3. Kirjojen ja lehtien lähettäminen uralilaisten alkuperäiskansojen laitoksille

2.2. Projektituet

2.3. Kertatuet

2.3.1. Pitkäaikaiset stipendit (1-2 lukukautta)

2.3.2. Lyhytaikaiset stipendit (10-60 päivää)

2.3.3. Matka-avustukset


0. JOHDANTO

0.1. Tavoitteet ja prioriteetit

Tämän ohjelman lähtökohtana on virolaisten kuuluminen suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Meidän kulttuurimme pohjautuu eurooppalaisen idun lisäksi vanhaan suomalais-ugrilaiseen kansankulttuuriin, jolla on paljon yhteistä muiden uralilaisten kansojen kulttuurien kanssa. Sukukansat muodostavat meille siis välttämättömän kulttuurisen selustan, joka on tärkeä etenkin nykyään, kun lännestä tulevat vaikutteet on lisääntyneet valtavasti. Valitettavasti viimeisten kuuden-seitsemänkymmenen vuoden aikana sukukansojemme kulttuureita on hävitetty järjestelmällisesti, niin että niiden uudelleensynty uusissa ja vapaammissa, mutta taloudellisesti huonommissa oloissa on vaikeaa - jossain tapauksessa jopa mahdotonta - ilman ulkopuolista apua. Tietäessään ja tuntiessaan sukukansojen kulttuurin arvon niin meille kuin koko ihmiskunnalle, Viron valtion velvollisuutena on tarjota tätä apua.

Tämä ohjelma kattaa ajallisesti YK:n Alkuperäiskansojen vuosikymmenen toisen puolen ja on Viron panos Alkuperäiskansojen vuosikymmenen ohjelman toteuttamisessa.

Ohjelma on tarkoitettu Venäjän federaation ja Latvian tasavallan alueella asuvien uralilaisten (suomalais-ugrilaisten ja samojedien) kansojen kielten ja kulttuurien tukemiseksi. Ohjelma sisältää Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen (vatjalaiset, inkerikot, karjalaiset, vepsäläiset, ersäläiset, mokšalaiset, marilaiset, udmurtit, komit yhdessä komipermjakkien kanssa, hantit, mansit) ja samojedien (nenetsit, enetsit, nganasanit, selkupit) sekä Latviassa asuvien liiviläisten tukemista ja yhteistyötä saamelaisten (lappalaisten) kanssa Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Jatkossa lueteltuja kansoja nimitetään uralilaisiksi alkuperäiskansoiksi.

Ohjelman prioriteettina on myötävaikuttaa

  • uralilaisten alkuperäiskansojen kielten käyttöalueen laajentamiseen, mm. näillä kielillä annettavan koulutuksen edistämiseen, sillä vain tällä tavalla on mahdollista välttää näiden kansojen sulautuminen,
  • sukukansojen nuorten identifioitumiseen oman kulttuurin ja kielen kantajiksi,
  • uralilaisten alkuperäiskansojen suuremman avoimuuden saavuttamiseen sekä kulttuuri- ja muiden kontaktien monipuolistamiseen,
  • uralilaisten alkuperäiskansojen kansallisen itsetietoisuuden kasvuun,
  • sukukansojen nykyaikaisen elämänjärjestyksen kehittämiseen.

0.2. Aiempi yhteistyö Viron ja sukukansojen välillä

Yhteistyö Viron ja sukukansojen välillä perustui Viron uudelleenitsenäistymiseen asti neuvostoliittolaiseen kansojen ystävyyden ideologiaan. Humanististen tieteiden tutkijoilla oli sisällyksekkäitä ja hedelmällisiä kontakteja (akateemikko Paul Aristen toiminta sukukansojen humanistiälymystön kouluttamisessa; vuonna 1970 pidettiin Tallinnassa III Kansainvälinen Fennougristikongressi). Viron uudelleenitsenäistyessä vuonna 1991 Viron edustajat erosivat neuvostoliittolaisista järjestöistä (Neuvosto-liiton Fennougristien Komitea, Neuvostoliiton Hungarologian Komitea jne.) ja suhteet Venäjällä asuviin sukukansoihin tuli rakentaa uudelle pohjalle.

Viron tasavallassa yhteydenpito sukukansoihin on tapahtunut ennen kaikkea toukokuussa 1991 uudelleenperustetun Fenno-Ugria -säätiön kautta. Fenno-Ugrian tehtävänä on ollut myös Viron delegaation muodostaminen ja osallistuminen Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongresseihin (1992 Syktyvkarissa, 1996 Budapestissä) ja Viron edustaminen maailmankongressin työelimen, Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomitean, toiminnassa. Fenno-Ugria puitteissa toimii Suomalais-ugrilaisten kansojen infokeskus.

Tasavallan hallitus on samoin jossain määrin käsitellyt Venäjällä asuvien sukukansojen ongelmia. 17.5.1993 järjestettiin Hanasaaressa Suomen, Viron ja Unkarin kulttuuri- ja opetusministereiden kolmikantaneuvottelu. Vaikka ministe-reiden tapaamisen päiväjärjestyksen 5. kohta oli Suomen, Unkarin ja Viron välinen, Venäjän suomensukuisia kansoja koskeva yhteistyö, ja muodostettiin myös humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloiteryhmä, yhteisohjelman toteuttaminen raukesi monesta syystä.

Toiminnassa, joka on suunnattu Viron ulkopuolelle ja jota voi pitää tukena uralilaisten alkuperäiskansojen kielille ja kulttuureille, on saavutettu parhaat tulokset nuorten kouluttamisessa Viron korkeakouluissa, ennen kaikkea Tarton yliopistossa. Viron korkeakouluissa on vuodesta 1992 alkaen opiskellut tai opiskelee yhteensä yli sata nuorta suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen joukosta.

Virossa on vietetty vuodesta 1989 alkaen joka vuoden lokakuussa heimopäiviä, joihin on osallistunut aina paljon uralilaisten alkuperäiskansojen folkloreryhmiä. Kesällä 1997 järjestettiin Virossa VI suomalais-ugrilaisten kansojen folklorefestivaali. On pidetty useita konferensseja, joissa on ollut osanottajia Venäjältä (1993 Tartossa Äidinkieli ja muut kielet sekä Suomalais-ugrilaiset vähemmistöt muuttuvassa maailmassa, 1994 Tallinnassa Suomalais-ugrilaiset kansat muuttuvassa maailmassa, 1995 Tartossa Paul Ariste ja maailman kansat, 1996 Laulasmaalla Kansanlaulu ja -musiikki identiteetin kantajana ja kulttuurivaihdon kohteena ja Lohusalussa suomalais-ugrilaisten kansojen neljäs kirjailijakongressi Sillat, 1997 Tallinnassa seminaari Internet suomalais-ugrilaisessa informaatiokentässä ja Lohusalussa Suomalais-ugrilaisten kansojen nuortenliiton kongressi, 1994-1997 kolme suomalais-ugrilaisten televisioiden yhteistyöseminaaria ym.)

0.3. Ohjelman oikeudellis-organisatorinen perusta

Sukukansojen avustusohjelman toteuttamisessa on mahdollista ja tarkoituksen-mukaista tukeutua jo olemassaoleviin koulutuksen ja kulttuurialan yhteistyö-sopimuksiin, sillä se yksinkertaistaa asioiden hoitamista suomalais-ugrilaisten kumppaneidemme ja myös Venäjän federaatiorakenteiden kanssa. Viron kulttuuri-ministeriö on solminut kulttuuriyhteistyösopimukset Venäjän federaation kulttuuriministeriön (28.5.1992), Marin tasavallan kulttuuriministeriön (26.5.1994) ja Komin tasavallan kulttuuriministeriön (20.6.1995) kanssa ja tehnyt ehdotuksen vastaavasta Mordvalle ja Udmurtialle. Latvian kanssa (jossa asuu liiviläisten kansansirpale) vastaava sopimus on tehty osana Viron, Latvian ja Liettuan kolminkeskistä kulttuuriyhteistyösopimusta (8.7.1994).

Koulutuksen alalla on solmittu seuraavat yhteistyösopimukset ja -ohjelmat: Viron tasavallan kulttuuri- ja opetusministeriön sekä Komin tasavallan kulttuuriministeriön ja Komin tasavallan opetusministeriön kulttuuri- ja koulutusyhteistyön sopimus (20.6.1995), Viron tasavallan kulttuuri- ja opetusministeriön ja Komin tasavallan opetusministeriön välinen yhteistyösopimus Viron tasavallan ja Komin tasavallan opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kouluttamisesta korkeakouluissa (19.10.1995), Viron tasavallan kulttuuri- ja opetusministeriön sekä Komin tasavallan kulttuuri-ministeriön ja Komin tasavallan opetusministeriön kulttuuri- ja koulutusyhteistyön ohjelma vuosiksi 1996-1997 (19.10.1995), Viron tasavallan kulttuuri- ja opetusministeriön, Marin tasavallan kulttuuriministeriön ja Marin tasavallan opetusministeriön kulttuuri- ja koulutusyhteistyön sopimus (26.5.1994), Viron tasavallan kulttuuri- ja opetusministeriön ja Marin tasavallan hallituksen välinen yhteistyösopimus Marin tasavallan opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kouluttami-sesta Viron korkeakouluissa (26.5.1994), Viron tasavallan opetusministeriön ja Marin tasavallan kulttuuriministeriön välisen yhteistyön ohjelma vuosiksi 1996-1998 (1.7.1996), Udmurtian tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan kulttuuri- ja opetus-ministeriön välinen sopimus opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kouluttamisesta (9.9.1993).

0.4. Ohjelman toteuttaminen

Sukukansaohjelma rahoitetaan valtion budjetista, ohjelmaa toteutetaan budjetti-vuodesta 1999 lähtien.

Ohjelman toteuttamisen järjestää ja sitä valvoo Viron tasavallan hallituksen määräämä, opetusministeriön yhteyteen muodostettava Sukukansaohjelman neuvosto, johon kuuluvat asianomaisten ministeriöiden ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajat. Neuvoston tehtäviin kuuluu:

  • pitkäaikaisten projektien toteuttamisen valvonta,
  • kertaluonteisten projektitukien ja stipendien jakaminen kertyneiden hakemusten mukaisesti,
  • tarvittaessa projektien käynnistäminen ja toteuttajien etsiminen ohjelman prioriteetteja vastaavasti.

Jokaisen budjettivuoden lopussa Sukukansaohjelman neuvosto esittää selvityksen Viron tasavallan hallitukselle.

0.5. Yhteistyö Suomen ja Unkarin kanssa ohjelman toteuttamisessa

Jotta Sukukansaohjelman toteuttamisesta olisi enemmän apua uralilaisille alkuperäiskansoille, sen puitteissa tulee tehdä yhteistyötä ja saattaa oma toiminta sopusointuun Suomen ja Unkarin kanssa. Suomessa käynnistettiin jo vuonna 1993 Toimenpideohjelma Venäjän suomensukuisten kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi. Myös Unkari tukee sukukansojaan Venäjällä, vaikka erityistä ohjelmaa tätä varten ei olekaan. Suomen aloituksella järjestettiin toukokuussa 1993 Helsingissä kolminkeskinen tapaaminen, jossa Suomen, Unkarin ja Viron kulttuuri- ja opetusministerit ja asiantuntijat pohtivat kolminkeskisen yhteistyön näköaloja sukukansojen tukemiseksi. Valitettavasti todellista kolminkeskistä yhteistyötä ei vielä tuolloin syntynyt. Kuitenkaan tällaisen yhteistyön tarve ei ole tähän mennessä vähentynyt, ja kolmen valtion voimavarojen yhdistäminen mahdollistaisi henkilö- ja talousresurssien järkiperäisemmän käytön ja siten myös sukukansojemme tehokkaamman tukemisen.

Sukukansaohjelman valmistumisen jälkeen Viro järjestää uuden kolminkeskisen tapaamisen Viron, Suomen ja Unkarin kulttuuri- ja opetusministeriöiden sekä Fenno-Ugrian, M. A. Castrénin seuran ja Reguly-seuran edustajien kesken valmistellakseen yhteistyötä Venäjällä asuvien sukukansojen tukemiseksi. Työryhmän, joka valmistelee kolminkeskistä tapaamista, pitäisi muodostua asiantuntijakomission jäsenistä, sillä komissiossa ovat edustettuina niin ministeriöt kuin myös Fenno-Ugria ja suomalais-ugrilaiset seurat.


1. TUETTAVAT OSA-ALUEET

1.1. Sivistys, tiede, koulutus

Sivistyksen, tieteen ja koulutuksen kattavan tuen tavoitteena on vaikuttaa uralilaisten alkuperäiskansojen

  • äidinkielisen sivistyksen palauttamiseen tai luomiseen,
  • kansallisten tieteiden kehitykseen ja kulttuuriperinnön arvostukseen,
  • kielten käyttöalueen laajentamisen edellytysten luomiseen,
  • kirjakielten kehittämiseen, mm. termistön luomiseen,
  • omakielisen kansallisen oppineiston syntyyn,
  • integroitumiseen nykymaailmaan kulttuurista erikoislaatuisuutta kadottamatta,
  • kilpailukyvyn lisäämiseen nopeasti muuttuvassa maailmassa,
  • oikeudellisen itsetietoisuuden kasvuun,
  • itsestä lähtevän historiakäsityksen luomiseen.

1.1.1. Akateeminen koulutus

Tulee jatkaa uralilaisten alkuperäiskansojen opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kouluttamista Viron korkeakouluissa eri aloilla (fennougristiikan lisäksi esim. tietotekniikka ja informatiikka, oikeustiede, vieraat kielet, journalistiikka, sosiologia, politologia) paikallisia tarpeita vastaavasti. Tästä ohjelmasta katetaan Viroon valittujen opiskelijoiden elinkustannukset (stipendi, matkakulut kotimaahan kahdesti vuodessa, asuntolamaksut).

Jotta vältettäisiin yhteyden katkeaminen omaan kansaan, täytyy asettaa tavoitteeksi äidinkielen opetuksen takaaminen (pakollisena oppiaineena) kaikille uralilaisten alkuperäiskansojen opiskelijoille ja tarjota mahdollisuuksia osallistua omaan kansalliseen kulttuuriin myös Virossa. Toisaalta sukukansojemme jäsenillä on Virossa sopeutumisvaikeuksia. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tulee perustaa Tarttoon (ja toimipiste myös Tallinnaan) Suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen keskus, jolla voisi olla myös tieteellisiä tehtäviä, ja kutsua Viroon lehtoreita uralilaisten alkuperäiskansojen asuinalueilta. Lehtorien vaihto on hyödyksi myös Viron fennougristiikalle, sillä vierailevan lehtorin työ ei rajoitu ainoastaan oman kansan jäsenten opettamiseen. Samoin vieraileva lehtori voi hankkia itselleen täydennyskoulutusta.

Uralilaisten alkuperäiskansojen opiskelijoille tulee luoda edulliset mahdollisuudet vierailla kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumissa.

Opiskelijoita kutsuttaessa tulee säilyttää tasapaino kansojen välillä ja asettaa etusijalle niiden kansojen edustajat, joita ei ole ministeriöiden välisten sopimusten puuttumisen vuoksi vielä opetettu Virossa.

Viron täytyy taata myös sellaisten erikoisasiantuntijoiden kouluttaminen, jotka pystyisivät tyydyttämään uralilaisten opiskelijoiden erityistarpeita. Tämä koskee ennen kaikkea kielten asiantuntijoita (Virossa tulisi olla mahdollista opiskella useimpien suomalais-ugrilaisten kansojen kieliä), mutta Tarton yliopistossa tulisi harkita myös mahdollisuutta kouluttaa edes yksi paikallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntija.

Vähintään viidessä suomalais-ugrilaisessa ja samojedien tiedekeskuksessa Venäjällä tulisi taata sellaisten virolaisten opettajien läsnäolo, jotka oman alan luentojen lisäksi pystyisivät opettamaan jatkuvasti viron kieltä. Heille tulisi määrätä kohdemaasta saatavan palkan lisäksi vähintään Viron palkkatasoa vastaava stipendi. Samalla he voivat tehdä tutkimustyötä paikallisia lähteitä käyttäen. Virolaiset opettajat voivat erikoisalansa luentojen lisäksi esitellä sukukansojen jäsenille virolaista kulttuuria, nykyoloja, selvittää nykyongelmiamme (vähemmistöjen suojelu Virossa) jne. ja toimia asiantuntijana Sukukansaohjelman neuvoston tulevaa toimintaa suunniteltaessa.

1.1.2. Täydennyskoulutus, koulutusohjelmat ja henkilökohtainen täydennyskoulutus

On tarpeen tukea myös lyhytkestoisempaa täydennyskoulutusta, etenkin niillä aloilla, joilla alkuperäiskansojen jälkeenjääneisyys on suuri (politologia, sosiologia, johtaminen, talous, journalistiikka, vieraiden kielten opetus äidinkielen pohjalta, mainonta, fundraising, tietojenkäsittely ja internet jne), samoin kansallisten tieteiden alalla. Tuettavan täydennyskoulutuksen muodot olkoot mahdollisimman moni-puoliset: kurssit, seminaarit, työpajat ja aivoriihet, henkilökohtainen täydennys-koulutus. Osan näistä täytyy tapahtua ehdottomasti Venäjällä. Avustamisessa voi käyttää monia muotoja projektituesta henkilökohtaisiin stipendeihin niin kouluttajille kuin omaa koulutustaan täydentävillekin.

1.1.3. Apu opetusmetodiikan alalla ja oppikirjojen julkaisemisessa

Sopusoinnussa Suomen avustusohjelman kanssa tulee järjestää äidinkielisen koulusivistyksen paluttamiseen ja luomiseen tarkoitettu avustus. Se kattaisi avun äidinkielen, vieraiden kielten, historian ja muiden oppiaineiden omakielisen opetusmetodiikan luomisessa (kurssit, seminaarit, neuvonta). Tulee tukea myös opettajien täydennyskoulutusta, sillä uralilaisilla kansoilla on niukasti äidinkielisiä opettajia. Täydentäen Suomen vastaavia projekteja tulisi tukea äidinkielisten oppikirjojen julkaisemista aina koostamisesta painamiseen asti.

1.1.4. Tiede

Tieteen tukemisessa tulee painottaa kahdenvälisten ja suorien kontaktien lisäksi avustusohjelmia, joiden sisältö on selkeästi määritelty. Tieteellisiä kontakteja on lähinnä kansallisten tieteiden edustajilla, joiden edustamat tutkimusalueet liittyvät hyvin läheisesti myös sukukansojen kielten ja kulttuurien säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tieteen alalla Viron tuen pitää olla myös sisällöllistä, ei pelkästään taloudellista.

Ensisijaista uralilaisten alkuperäiskansojen säilymisen kannalta on heidän kielenhuollolleen (mm. terminologian luomiseen) annettu tuki. Kansallisten kulttuurien kehityksen kannalta on tärkeää tukea yhteistyötä kaikkien humanististen tieteiden aloilla. Kulttuuriin liittyvät läheisesti perinnetieteet (etnografia, folkloristiikka, etnomusikologia, museologia, arkistonhoito, bibliografia). Kansallisen itsetietoisuuden kannalta erityisen tärkeää on kansallisen historian, myös esihistorian (arkeologian pohjalta) uudelleenmuotoilu. Kuitenkaan tieteelle annettavan tuen ei pitäisi rajoittua ainoastaan kansallisiin tieteisiin. Uralilaisten alkuperäiskansojen kulttuureille on tärkeää kehittää myös muita tieteenaloja, etenkin sellaisia kuin sosiologia, informatiikka, filosofia, politologia, oikeustiede jne, jos sen tekevät oman kansan asiantuntijat.

Virossa on mahdollista antaa sukukansojen kaikkien alojen tutkijoille erityisalan tietotekniikkakoulutusta ja neuvontaa muihinkin uusiin teknisiin mahdollisuuksiin liittyen (etenkin humanististen tieteiden alalla). Tätä mahdollisuutta tulee käyttää.

Tulee tukea uralilaisten alkuperäiskansojen

  • tieteellisiä julkaisuja (mm. yhteisjulkaisuja virolaisten ja muiden maiden tutkijoiden kanssa),
  • yhteisiä kenttätutkimusmatkoja,
  • tutkimusprojekteja, mm. yhteisprojekteja, etenkin soveltavia tutkimuksia,
  • tieteellistä vaihtoa ja tutkijoiden koulutusohjelmia,
  • tieteellisiä konferensseja, seminaareja ja neuvotteluita.

Yhteiset kenttätyömatkat ja tieteelliset tapahtumat järjestetään niin Virossa kuin Venäjälläkin. Tärkeä osa on konkreettisilla projektituilla, mutta myöskään henkilökohtaisia stipendejä (itsenäiseen työskentelyyn kirjastoissa ja arkistoissa, henkilökohtaiseen neuvontaan kokeneiden tutkijoiden ohjauksessa) ei sovi sivuuttaa.

1.2. Kulttuuri

1.2.1. Ohjelman tavoitteet

Koska Sukukansaohjelma on suunnattu niiden sukukansojemme tukemiseen, jotka asuvat pääasiassa Venäjällä, lähdetään ohjelman yleisten tavoitteiden muotoilussa liikkeelle Viron ja Venäjän välisen kulttuuriyhteistyön ohjelmasta vuosiksi 1997-1998: "... Osapuolet kehittävät kulttuuriyhteistyötä myös suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa pitäen ... kielen, kulttuurin, historian, kansallisen erikoislaatuisuuden ja perinteiden vastavuoroista esittelemistä tärkeänä tekijänä kulttuurien rikastuttamisessa, kansojen lähentämisessä ja kansallisen itsetietoisuuden kehittämisessä." Koska kieli ja kansallinen kulttuuri ovat uralilaisten alkuperäiskansojen kansallisen identiteetin säilymisen keskeiset tekijät ja koska Venäjällä asuvien sukukansojemme kansallinen identiteetti on toisaalta vakavasti uhattuna, tulee erittäin tärkeänä avustuksen tavoitteena pitää myötävaikuttamista oman kielen ja kansallisen kulttuurin uudelleenarvostukseen sekä etenkin kansojen sisältä syntyvän, kansallisia arvoja elävöittävän toiminnan tukemista. Konkreettisina tavoitteina kulttuurin alalla on:

  • tukea vanhoja katoamassa olevia taitoja sekä alkuperäisen kansankulttuurin viljelemistä,
  • etsiä mahdollisuuksia tukea uralilaisten kansojen nykyaikaisen kansallisen kulttuurin syntymistä,
  • tukea Virossa säilytettävän uralilaisten alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön (kansanrunous ja -taide) saattamista asianomaisten kansojen aktiiviseen kulttuurikäyttöön.

1.2.2. Tuettavat osa-alueet ja prioriteetit

Sukukansaohjelmassa säädetty kulttuuriavustus jaetaan ensisijaisesti projekti- ja kertaluonteisina tukina (stipendit ja matka-avustukset). Erityistä huomiota tulee kiinnittää huonoimmassa asemassa olevien kansojen omakulttuurin tukemiseen.

Suurin osa kulttuurille myönnettävästä tuesta on jaettava konkreettisina projektitukina ja stipendeinä.

On tuettava ennen kaikkea seuraavia projekteja:

  • kenttätutkimusmatkat kansankulttuurin opiskelemiseksi ja tallettamiseksi,
  • kaunokirjallisuuden ja kulttuuria käsittelevien kirjojen kustantaminen, etenkin lastenkirjallisuuden kustantaminen,
  • Viron ja uralilaisten alkuperäiskansojen yhteisprojektit kaikilla taiteen alueilla sekä yhteistyö muiden maailman alkuperäiskansojen kanssa,
  • työpajat, aivoriihet, leirit ja seminaarit uralilaisten kansojen kirjailijoille, taiteilijoille, muusikoille, näyttelijöille jne.

Stipendein tuetaan uralilaisten kansojen kulttuurin ja taiteen tekijöiden täydennyskoulutusta Virossa (erikoisalan täydennyskouluttautuminen, työskentely arkistoissa), samoin vierailevien ohjaajien, kansantanssin opettajien ym. taiteenalojen ohjaajien työtä uralilaisten alkuperäiskansojen asuinalueilla. Samoin on tarpeen järjestää metodista apua sukukansojen kirjastoille, kirjastonhoitajien täydennyskoulutusta ja vastavuoroisia vierailuja, seminaareja ja kirjanäyttelyitä. Museoiden yhteistyössä tulee tukea ensisijaisesti yhteisten kenttätutkimusmatkojen ja näyttelyiden järjestämistä, museotyöntekijöiden täydennyskoulutusta ja vastavuoroisia vierailuja, yhteisseminaareja ja metodista apua.

1.3. Tiedonvälitys

Virolla on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen ja muiden maailman alkuperäiskansojen välittäjänä. Tätä mahdollisuutta voi käyttää tukemalla niin tieteellisten laitosten kuin hallitusten välisten järjestöjen tiedonvälitystoimintaa. Tulee tukea projekteja, jotka edistävät uralilaisten alkuperäiskansojen parempaa tiedonsaantia maailmasta ja tiedonvälitystä uralilaisten kansojen välillä, samoin niiden ja muiden maailman alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen välillä.

Tulee tukea kirjojen vaihtoa, mutta sen lisäksi lähettää jatkuvasti lahjoituksena uralilaisten alkuperäiskansojen asuinalueiden kirjastoille, kulttuuri- ja tieteellisille laitoksille kirjallisuutta ja lehtiä, myös Viroa esitteleviä ja vironkielisiä julkaisuja. Erittäin suuri puute vironkielisistä kirjoista on suomalais-ugrilaisilla akateemisilla laitoksilla Venäjällä. Kirjallisuutta lahjoittaessa ei pidä rajoittua ainoastaan uutuuskirjallisuuteen, ja mahdollisuuksien mukaan tulisi selvittää, mitä eniten tarvitaan.

Venäjän suomalais-ugrilaisten kautta tulee luoda positiivista suhtautumista Viron valtioon Venäjällä antaen sukukansoille mm. totuudenmukaista tietoa Viron vähemmistökansojen tilanteesta. Uralilaisten alkuperäiskansojen järjestöille ja keskuksille tulee kirjallisuuden lisäksi hankkia myös Viroa käsitteleviä videoita, joiden joukossa pitäisi olla kopioita suomalais-ugrilaisia käsittelevistä elokuvista, mutta myös Viron itsenäistymistä, vähemmistöjä, taloutta ym. käsitteleviä elokuvia ja TV-ohjelmia. Viron edustajia tulee lähettää eri juhlapäiville ja tilaisuuksiin (heimopäivät, Viron tasavallan vuosipäivä, uralilaisten alkuperäiskansojen omat juhlapäivät) niin Venäjälle kuin myös muualle liiviläisten ja saamelaisten pariin.

Tulee tukea myös Venäjällä ja Latviassa julkaistavia suomalais-ugrilaisilla kielillä ilmestyviä lehtiä, etenkin lasten- ja nuortenlehtiä, pienten kansojen julkaisuja sekä niitä, jotka eivät saa tukea muualta (mm. Suomesta).

Ohjelman puitteissa tulee koostaa sukukansoille suunnattu Viroa käsittelevä esittelyteos, joka käännetään venäjän, karjalan, vepsän, ersän, mokšan, marin, udmurtin ja komin kielelle (mahdollisesti myös muille kielille), samoin uralilaisten alkuperäiskansojen itsetietoisuuden nostamiseksi suomalais-ugrilaisia tekstejä sisältävä sarja (kirja) Suomalais-ugrilainen mieteperintö venäjän, ersän, mokšan, marin, komin ja udmurtin kielellä (mahdollisuuksien mukaan myös muilla uralilaisilla kielillä).


2. TUEN MUODOT

Tämän ohjelman liitteessä lueteltujen pitkäaikaisten projektien toteuttamisesta vastaavat niitä johtavat järjestöt. Suurin osa avustuksesta jaetaan projekti- ja kertaluonteisina tukina (stipendit ja matka-avustukset). Avustusten jakamisesta päättää ohjelman prioriteettien mukaisesti Sukukansaohjelman neuvosto, joka päättää myös hakemusten muodot ja esittämisjärjestyksen. Myös neuvostolla itsellään on oikeus käynnistää projekteja, jos vastaavalta alalta ei ole esitetty hakemuksia ja jos se löytää projektille toteuttajan. Avustusohjelman puitteissa tukea voivat hakea niin Viron tasavallan kuin ulkomaidenkin juridiset ja fyysiset henkilöt, niin valtiolliset kuin myös ei-valtiolliset järjestöt. Etusijalla ovat hakemukset, joita esittävät tai joihin osallistuvat uralilaisten alkuperäiskansojen edustajat tai järjestöt.

2.1. Jatkuva tuki

2.1.1. Uralilaisten alkuperäiskansojen opiskelijat ja jatko-opiskelijat Virossa

Ohjelman puitteissa Viron korkeakouluihin kutsutaan vuodessa yhteensä 20 opiskelijaa ja jatko-opiskelijaa, ehdokkaiden valinnan esitettyjen hakemusten perusteella tekee Viro. Tästä ohjelmasta katetaan kaikki heidän elinkustannuksensa, mm. matkakulut (kaksi kertaa vuodessa kotipaikkaan ja takaisin) ja stipendi. Ohjelmasta katetaan myös sairausvakuutus. Opiskelijaehdokkaiden pitää hallita äidinkieltään ja olla yleensä opiskellut kotimaassaan vähintään vuoden korkeakoulussa tai vastaavan alan keskiasteen erikoisoppilaitoksessa.

Opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kutsumisesta vastaa Sukukansaohjelman neuvosto, ohjelman järjestelykysymyksistä vastaa Opetusministeriö yhdessä Sosiaaliministeriön (sairausvakuutusten järjestäminen), Sisäministeriön (takaa ilmaisen ja nopean oleskeluluvan saamisen ja jatkamisen) ja Kulttuuriministeriön (tutkii opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä käymään edullisesti kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumissa) kanssa.

2.1.2. Suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen keskus

Suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen keskus luodaan Tarttoon (osasto Tallinnaan). Keskuksen tehtävänä on:

  • auttaa stipendiaatteja (etenkin opiskelijoita) sopeutumaan Viroon ja säilyttämään näiden yhteys kotimaahan,
  • järjestää äidinkielen opetusta pakollisena aineena kaikille suomalais-ugrilaisille opiskelijoille,
  • suomalais-ugrilaiseen ja samojedien kielikuntaan kuuluvien ja muita alkuperäiskansoja koskevien monitieteisten ja tieteidenvälisten tutkimusten kehittäminen kaikissa ulottuvuuksissaan,
  • opiskelijoiden ja opettajien akateemisen koulutuksen kehittäminen mainitulla alalla,
  • Virossa opiskelevien uralilaisten alkuperäiskansojen opiskelijoiden kouluttaminen tieteellisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kontakteihin erilaisilta kulttuurialueilta kotoisin olevien ihmisten kanssa,
  • yhteistyön ja yhteyksien kehittäminen sellaisten akateemisten laitosten kanssa, jotka kehittävät alkuperäiskansoihin liittyvää opetustyötä ja tieteellistä tutkimusta.

Alkuperäiskansojen keskuksen perustamiskulut (350 000 EEK) ja juoksevat kulut (300 000 EEK vuodessa) katetaan kokonaan tästä ohjelmasta.

2.1.3. Kirjojen ja lehtien lähettäminen uralilaisten alkuperäiskansojen laitoksille

Kirjoja ja lehtiä lähetetään säännöllisesti Venäjän uralilaisten kansojen nimeä kantavien tasavaltojen ja kansallisten piirikuntien, mutta myös Leningradin ja Murmanskin hallintoalueiden, Baškortostanin ja muiden uralilaisten alkuperäis-kansojen asuinalueiden keskus- ja aluekirjastoille, uralistiikkaa opettaville yliopistoille ja tiedeinstituuteille sekä uralilaisten alkuperäiskansojen kansallisille järjestöille.

Tämän lisäksi tilataan vähintään yhdelle kirjastolle jokaisessa tasavallassa ainakin yksi vironkielinen sanomalehti ja valinnaisesti Virossa julkaistuja aikakauslehtiä.

Listan kirjastoista ja muista laitoksista koostaa ja kirjat valitsee Fenno-Ugria, levittämisestä vastaa Tarton yliopiston kirjasto.

2.2. Projektituet

Ohjelman puitteissa omille projekteilleen voivat hakea tukea niin Viron tasavallan kuin ulkomaidenkin juridiset ja fyysiset henkilöt, ennen kaikkea uralilaisten alkuperäiskansojen edustajat. Tuetaan uralilaisiin alkuperäiskansoihin liittyviä tiede-, koulutus-, kulttuuri- ja tiedotusprojekteja ohjelman prioriteetteja vastaavasti. Hakemuksessa tulee olla mukana selvitys projektin sisällöstä sekä budjetti. Projektitukia jakaa Sukukansaohjelman neuvosto.

2.3. Kertatuet

2.3.1. Pitkäaikaiset stipendit (1-2 lukukautta) (1–2 semestrit)

Pitkäaikaisia stipendejä myönnetään uralilaisten alkuperäiskansojen opettajille kansalliskielen ja -kulttuurin opettamiseksi Virossa sekä viron kielen lehtoreille, jotka työskentelevät Venäjän suomalais-ugrilaisten (ja samojedien) korkeakouluissa.

Viroon kutsuttavan lehtorin opetettaviin aineisiin pitää kuulua jonkin sukukielen kurssi. Stipendien hakemisen oikeus on korkeakouluilla, joissa on sukukansoihin kuuluvia opiskelijoita sekä Suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen keskuksella. Tarpeen vaatiessa myös Sukukansaohjelman neuvosto voi määrätä stipendin omasta aloitteestaan. Stipendin suuruus on 5000 EEK kuussa, lisäksi maksetaan matkakulut kotimaasta Viroon ja takaisin (joka lukukauden alussa ja lopussa) sekä työmatkakulut Virossa, jos opettajalla on luentoja useassa korkeakoulussa. Stipendejä myönnetään vuodessa 2-3 (kaksilukukautisessa syklissä).

Viron kielen lehtorien stipendin pitää vastata opettajien palkkatasoa Virossa ja kattaa lisäksi matkakulut. Stipendit julistaa haettavaksi Sukukansaohjelman neuvosto, hakijoina voivat olla kaikki pätevät opettajat; etusijalla ovat ne, jotka voivat kielenopetuksen lisäksi pitää muitakin kursseja. Virolaisen lehtorin läsnäolo tulee taata stipendein vähintään viidessä suomalais-ugrilaisessa korkeakoulussa.

2.3.2. Lyhytaikaiset stipendit (10-60 päivää)

Lyhytaikaisia stipendejä myönnetään uralilaisten alkuperäiskansojen tutkijoille, luovan työn tekijöille, opettajille, toimittajille, kansallisten järjestöjen aktivisteille ym. täydennyskoulutukseen ja tutkimustyöhön Viron opetus- ja tiedelaitoksissa, arkistoissa, kirjastoissa ym. laitoksissa kaikilla aloilla. Stipendin hakija esittää hakemuksen, perustellun toimintasuunnitelman ja ansioluettelon sekä kutsun joltain virolaiselta laitokselta, jossa hän suurimmaksi osaksi viipyy. Stipendistä katetaan stipendiaatin matkakulut, elinkustannukset Virossa sekä stipendiaatin työskentelyyn suoranaisesti liittyvät kulut. Stipendin suuruuden päätää Sukukansaohjelman neuvosto ottaen huomioon hakemuksessa esitetyn laskelman.

Viron tasavallan kansalaisille myönnetään lyhytaikaisia stipendejä luentojen ja kurssien pitämiseksi uralilaisten alkuperäiskansojen asuinalueiden korkeakouluissa, laitoksissa ja järjestöissä sekä monenlaiseen ohjaustoimintaan, joka kuuluu tässä ohjelmassa mainittuihin aloihin. Stipendin hakija esittää hakemuksen ja sukukansoihin liittyvän laitoksen tai järjestön kutsun. Stipendistä katetaan matkakulut, elinkustannukset ja kulut, jotka liittyvät suoranaisesti stipendiaatin työhön. Stipendin suuruuden määrää Sukukansaohjelman neuvosto ottaen huomioon hakemuksessa esitetyn laskelman.

2.3.3. Matka-avustukset

Matka-avustuksia myönnetään järjestäjän/järjestäjien esityksestä niille uralilaisten alkuperäiskansojen edustajille, jotka on kutsuttu osallistumaan Virossa järjestettäviin tiede-, koulutus-, kulttuuri- ym. tapahtumiin ja joiden matkakuluja ei ole mahdollista kattaa muista lähteistä. Matka-avustuksia saa käyttää matkustus- ja majoituskulujen ja osallistumismaksujen katteeksi sekä päivärahaksi. Viron tasavallan kansalaisille matka-avustuksia ei makseta. Matka-avustuksia jakaa Sukukansaohjelman neuvosto.

Käännös: Katja Meriluoto


[avaleht]   [üldist]   [üliõpilased]   [raamatukogu]   [üritused]   [Vita Studiosi]

Tartu Ülikooli Paul Ariste soome-ugri põlisrahvaste keskus
võrgusepp